Yhteystiedot

Beauty Center Lea Nilsson/
Kauneus- ja jalkahoitola

Liisankatu 15

00170 Helsinki

(09)5680942

nilsson.lea@gmail.com

www.leanilsson.com


AVOINNA:

ARK 10 - 19

LA - SU sopim.mukaan














Hae sivuilta


Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:
20409 kpl

Jalkojen hyvinvointi

                            - FEEL GOOD GET A PEDICURE-

 

                     TERVEET JALAT OVAT OLENNAINEN OSA HYVÄÄ ELÄMÄÄ.

 

 Jalkojen hyvinvointi heijastuu koko kehon hyvinvointiin. Hoitamalla

 jalkoja säännöllisesti voidaan ennaltaehkäistä monia ikäviä vaivoja

 jaloissa,selässä ja koko kehossa. Pieniltä tuntuvat jalkavaivat voivat

 aiheuttaa merkittävä haittaa liikuntakyvylle. Näiden jalkavaivojen

 ehkäiseminen ei vaadi suuria toimenpiteitä vaan säännöllinen

 jalkojenhoito ennaltaehkäisee jalkaongelmia.

 

        VARAA AIKA JALKAHOITOON NYT JA VOI HYVIN !

        * Jalkahoidot suorittaa jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut

                                           jalkahoitaja/ kosmetologi .

  

 

Yleisimmät jalkavaivat ja ennaltaehkäisevä jalkojenhoito.

 

 Kevennykset ja silikonit .

Jalkojen hyvinvointia voidaan edistää monin eri tavoin. Erilaisilla kevennystuotteilla

 voidaan nopeasti ja edullisesti helpottaa elämää(esim.päkiäkivut, ylipronaatio,

 kantakivut, kaarijalka, vaivasenluu, koukkuvarpaat ym.jalkavaivat)

 

KYLMÄT JALAT.

 
Jalat voivat tuntua kylmältä, jos jalkojen ihon verenkierto on normaalia vähäisempää.

Tähän voi kylmälle altistumisen lisäksi olla useita syitä, kuten verisuonten

 supistumisherkkyyden vaihtelut, jolloin joillakin varpaita palelee jo hieman

 viileässä sekä tupakoinnin ja joidenkin lääkkeiden vaikutus. Myös valtimoita

ahtauttavat sairaudet voivat vähentää raajojen verenkiertoa ja saada ne

tuntumaan kylmiltä.

Ennaltaehkäisy ja hoito:


Jos on herkkä kylmälle, tulee tämä huomioida pukeutumisessa niin sisällä kuin ulkona. Talvella kenkien tulee olla riittävän tilavat, jotta sinne riittävästi tilaa villasukkien lisäksi. Kylmät jalat ovat myös hyvä syy lopettaa tupakointi, joka heikentää ääreisverenkiertoa.  Pintaverenkiertoa voi yrittää tehostaa jalkojen hyvinvointia lisäävillä voiteilla ja geeleillä.

KUIVAT JALAT:

Kuivat jalat voivat hilseillä ja kuormittuessaan haljeta aina verinahkaan asti.

 Jalkapohjan halkeamille altistavat myös seisomatyö, kovat työskentelyalustat

 ja ylipaino.
 
Ennaltaehkäisy ja hoito:


Kuivia jalkoja ja kantapäitä hoidetaan tehorasvauksella, joka toistetaan säännöllisesti päivittäin. Jalkapohjiin käytettävän voiteen on oltava riittävän rasvaista. Kuiville jaloille suunnatuissa voiteissa on usein ureaa eli karbamidia, joka pehmittää kovettumia ja karheutta. Saatavilla on myös erikoisvoiteita esimerkiksi halkeamille. Rasva kannattaa levittää pyörivin liikkein, sillä se edesauttaa imeytymistä. Voiteen vaikutusta tehostaa, jos laittaa rasvauksen jälkeen yöksi jalkoihin ohuet, löysähköt puuvillasukat.

Jalkakylpyä ei suositella, koska se hautoo ihon etenkin varvasväleistä helposti rikki, jolloin iho altistuu infektioille. Jalkojen voimakasta raspaamista tulee välttää, sillä iho voi puolustautuessaan paksuuntua entistä voimakkaammin. Kuiville kantapäille myydään kosteuttavia kantasuoija, jotka suojaavat kuivaa kantapäätä ja mahdollisia halkeamia.
 

 

 JALKOJEN TURVOTUS

Jalkojen turvotus, alaraajojen kipu, puutuminen ja pistely

ovat niin yleisiä vaivoja, että jopa kolmasosa työikäisistä

kokee niitä päivittäin. Esiinty etenkin istuma- ja seisomatyötä

tekevillä sekä pitkien lentomatkojen, lämpimän ilmaston tai epäterveellisen

ruokavalion vuoksi. Myös ikä, raskaus, ylipaino ja kuukautiset voivat edesauttaa

turvotuksen syntymistä. Sairauksista sydämen vajaatoiminta sekä maksa- ja

 munuaissairaudet voivat oireilla jalkojen turvotuksena.

Ennaltaehkäisy ja hoito:
 
Jalkojen turvotuksen ennaltaehkäisyssä kannattaa välttää esimerkiksi jalka toisen päällä istumista sekä kireää vaatetusta nivusten kohdalta. Hyvät kengät ovat tärkeät, sillä ne edesauttavat pohkeiden tehokasta laskimopumpputoimintaa kävellessä. Myös tukisukkien käyttö ehkäisee alaraajaturvotusta sekä suonikohjujen syntymistä. Lisäksi apteekeista on saatavilla ilman reseptiä suun kautta otettavia tai paikallisesti käytettäviä valmisteita ( Antistax,Hirudoid - geeli), jotka on tarkoitettu jalkojen turvotuksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. 
LIIKUNTA: reipas kävely päivittäinon suositeltava.
 

JALKOJEN HIKOILU:

Jalkojen tavallinen hikoilu on normaalia, mutta liiallinen hikoilu saattaa häiritä elämää.
Liikahikoilu on usein perinnöllistä, jolloin hikoilua esiintyy usein jo lapsuudessa, levossa ja jopa kylmässäkin, mutta syynä voivat olla myös hormonaaliset tekijät ja tietyt sairaudet, kuten diabetes ja nivelreuma. Tilapäiseen liikahikoiluun ovat useimmiten syynä tunneperäiset asiat.

Jalkojen hikoilun estäminen on tärkeää, sillä hiki hautoo jalkojen ja varvasvälien ihon helposti rikki, jolloin iho altistuu infektioille. Jalkojen hikoilua voi ehkäistä hyvällä hygienialla ja sopivilla jalkineilla, jotka ovat puhtaat, kevyet ja hengittävät ja jotka valitaan lämpötilan mukaan. Hikoileville jaloille paras kenkämateriaali on nahka, koska se hengittää ja kuljettaa hien kenkien ulkopuolelle. Sukkien materiaalin on hyvä olla tekokuitua, sillä puuvilla kerää kosteutta eikä päästä hikeä haihtumaan iholta pois.

Hoito: hikoilevat jalat tulee pestä ainakin kaksi kertaa päivässä käyttäen hapanta pesunestettä (pH alle 5,5). Talkkia voi käyttää niin jalkojen iholle kuin sukkiinkin kosteutta sitomaan.Kenkiin voi hankkia irtopohjalliset, jotka imevät kosteutta. Irtopohjalliset on myös helppo vaihtaa uusiin, jolloin säästytään uusien kenkien hankinnalta. Jaloille on saatavilla tehokkaita alumiinisuoloja sisältäviä antiperspirantteja, jotka vähentävät kosteutta ja hajua estämällä hikirauhasten toimintaa. Saatavilla on myös tuotteita, joita voidaan suihkuttaa esimerkiksi jalkineiden sisään hajua poistamaan. Hikoiluun voi kokeilla kymmenen minuutin suolakylpyä päivittäin viikon ajan, jossa jalkoja kylvetetään vadillisessa vettä, johon on sekoitettu 2-8 ruokalusikallista merisuolaa.

Mikäli omahoito ei auta, kannattaa hoitovaihtoehdoista keskustella lääkärin kanssa. Jalkojen liikahikoiluun hoitokeinoja ovat esimerkiksi iontoforeesi-hoito, jossa johdetaan sähkövirtaa hikirauhasiin, jolloin ne tukkeutuvat ja hikoilu vähenee sekä botuliinihoito, jossa pyritään tuhoamaan hikirauhasten hermotusta. Botuliinin teho jalkojen liikahikoilussa voi kestää kuukausista jopa vuoteen ja hoidon voi uusia tarvittaessa.

 

 K0VETTUMAT JA KÄNSÄT.

Ihon altistuessa voimakkaalle paineelle ja kulutukselle muodostuu helposti kovettumia ja känsiä. Kovettumien muodostumista edesauttavat myös jalkojen virheasennot, kovat kävelyalustat, epäsopivat kengät, yleensä liian pienet tai ohutpohjaiset, sekä sukat tai sukattomuus. Tyyppipaikat kovettumille ovat päkiä, kantapää ja vaivasenluun sivut.

Kuiva iho kovettuu helpommin kuin joustava iho. Kovettumia hoidetaan rasvaamalla niitä rasvaisella jalkavoiteella, joissa erityisesti kuiville jaloille ja kovettumille suunnatuissa versioissa on tehoaineena kovettumia pehmittävää ureaa (karbamidia). Erittäin itsepintaisten kovettumien hoitoon voi kokeilla myös salisyylipitoista voidetta.

Kovettumien hieronta pyörivillä liikkeillä tehostaa voiteen imeytymistä. Kantapäiden kovettumille on saatavilla myös suojaavia ja pehmentäviä halkeamalaastareita. Kenkiin voi kokeilla iskunvaimentimeksi silikonista valmistettuja kantapään pehmusteita, jotka ehkäisevät kovettuman muodostumista. Kovettumien voimakasta hiomista jalkaraspilla ei suositella, koska se voi kiihdyttää ihon paksuuntumista. Muutama veto esimerkiksi hohkakivellä ennen voiteen levittämistä tehostaa sen imeytymistä.

 

Känsä on tarkkarajainen ja kiilamainen ihopaksunnos, joita esiintyy tyypillisesti varpaiden virheasentojen ja liian pienten kenkien käytön seurauksena. Kroonistuessaan känsät voivat alkaa aristaa myös levossa. Virheasennoista johtuvia känsiä voi ehkäistä esimerkiksi varpaiden oikaisijalla. Känsien hoitoon on apteekista saatavilla geeliä, liuosta ja laastareita. Känsää voidaan suojata esimerkiksi liimattavilla ihosuojilla ja kipua tai aristusta keventää erilaisten ihosuojien ja laastareiden avulla.
 

  SYYLÄT.

Syylät ovat papilloomaviruksen aiheuttamia ja niitä esiintyy tyypillisesti käsissä ja jaloissa. Syylät ovat tyypillisiä etenkin lapsilla ja nuorilla, vanhuksilla niitä ei juuri esiinny. Syylät tarttuvat helposti ihokontaktin kautta tai esimerkiksi yleisten pesutilojen lattioilta, jossa se voi elää parikin viikkoa.

Paras ehkäisy syylää, ja muita ihoinfektioita, vastaan on terve, joustava iho. Syylää voidaan hoitaa samoilla pehmentävillä ja suojaavilla tuotteilla kuin känsiä, kuten maitohappokollodium-valmisteella, salisyylivaseliinilla ja teepuuöljyllä. Kannattaa varautua siihen, että hoitoaika voi kestää parinkin kuukauden ajan. Etenkin lasten syylissä hoitona voidaan käyttää hydrokolloidilaastaria, joka vähentää kipua, estää syylän leviämistä ja tukahduttaa syylän kasvua. Syylien hoitoon voi kokeilla myös jäädytyshoitoa.

SYYLÄT ovat tarttuvia, ja niiden leviämisen estämiseksi ne tulisi hoitaa VÄLITTÖMÄSTI !

 

KYNSISIENI.

  on tulehdus kynsilevyllä ja kynsiaiheessa. Sienen infektoima kynsi voi aiheuttaa monenlaista harmia. Epämuodostunut kynsi voi estää tiukkojen kenkien käytön, rikkoa sukat, kynsi saatta olla kipeytynyt, sieni voi tarttua perhenjäseniin ja muihin ihmisiin.Ennen kaikkea kynsisieni on epäesteettinen. Säännöllinen jalkojenhoito, jossa hiotaan kynnenpäällystä ja poistetaan tulehtunut kynsiaines, ovat hyvin tärkeä lisä kaikkiin kynsisienen hoitomuotoihin.

JALKASIENI ( JALKASILSA)

 on ihon pinnassa elävä sieni, joka saa ihon kutiamaan voimakkaasti. Jalkasientä esiintyy varpaiden väleissä, nivusissa ja muissa kehon taipeissa.Jalkasieni tarttuu erityisen helposti julkisissa tiloissa, jossa kävellään paljain jaloin.Jalkasieneen tehoavat yleensä apteekista saatavat reseptivapaat voiteet.Jos ulkoinen paikallishoito ei auta, käytetään sisäistä lääkitystä.

Säännöllinen jalkojenhoito auttaa ehkäisemään sienen tartuntaa ja jalkahoitaja voi havaita sienen jo alkuvaiheessa.

SISÄÄNKASVANEET VARPAANKYNNET.

 Kynsilevyn mallia voidaan ohjata kasvamaan suorempaan jos kynsi ei

 ole paksu ja siinä ei ole sieni-infektiota. Pääsääntöisesti oikaisuhoito kestää

 n. puoli vuotta niin, että potilas käy noin kerran kuukaudessa hoidattamassa

 kyntensä.Kynnenoikaisua voidaan verrata jossakin määrin hampaanoikaisuun.

 Oikaisun tuntee heti ja asennuksen jälkeen sisäänkasvaneen kynnen aiheuttama kipu

 häviää muutamassa päivässä ja jossain tapauksissa heti. 

 

 

JALKOJEN ASENTOVIRHEET JA KIPUTILAT

Hyvin monella on jaloissaan jonkinasteinen virheasento. Monet eivät kuitenkaan tätä tiedosta, koska läheskään aina virheasento ei aiheuta kipuja. Suurin osa alaraajojen virheasennoista todetaankin vasta kipujen synnyttyä. Kipu alkaa kun kompensaatiomekanismit loppuvat, eli virheasennon aiheuttama ylirasitus ylittää kudosten sietokyvyn.

Yleisempiä virheasentojen aiheuttamia kiputiloja ovat vaivasenluu, plantaarifaskiitti ja päkiän alueen kiputilat. Myös vasaravarpaat voivat johtua virheasennoista tai jalan toiminnan häiriöistä.

Vaivasenluu

Vaivasenluu, jossa isovarvas kääntyy tyvinivelestään ulospäin kohti muita varpaita, on hyvin yleinen vaiva. Vaivasenluu voi kasvaa hyvinkin isoksi ja aiheuttaa ongelmia esimerkiksi kenkien hankinnassa. Merkittävä ongelma on myös se, että isovarpaan ponnistus ei toimi virheasennon vuoksi, mikä usein johtaa päkiän känsittymiin ja kipuun. Vaivasenluun syntyyn voi vaikuttaa mm. perintötekijät, nilkan ylipronaatio, pohjekireys ja jalan etuosan leveneminen. Hoidossa on tärkeää selvittää syy ja hoitaa oireita sen mukaan.

Virheasennon pahenemista voidaan hidastaa yksilöllisesti valmistetulla silikoniortoosilla,

 vaivasenluunsuojalla, kengillä jne.

  Vasara-, nuija- ja koukkuvarvas

 Ahtaiden, korkeakorkoisten ja liian kapeakärkisten kenkien käyttö sekä

 vaivasenluu voivat aiheuttaa varpaiden virheasentoja. Vaivan pahenemista

 voi hidastaa silikoniortoosilla, tukipohjallisilla ja kengillä.

Plantaarifaskiitti.

 on jalkapohjan jännekalvon tulehdus.  Tulehdus sijaitsee jännekalvon kiinnityskohdassa kantaluun sisäreunassa. Sille on tyypillistä kipu, joka on pahimmillaan aamulla heti sängystä noustessa. Plantaarifaskiitin syitä ovat mm. kireät pohjelihakset, nilkkanivelen ylipronaatio ja rasitus. Myös kaarijalka voi aiheuttaa plantaarifaskiitin. Plantaarifaskiittiin voidaan ensiapuna käyttää kantakevennyksiä. Venytykset, tukipohjalliset ja lihastasapainosta huolehtiminen ovat myös tärkeitä hoitomuotoja.

 

Mortonin neurooma.

Mortonin neurooma tarkoittaa jalkapohjan hermon haarautumiskohdan kipua.Kipu esiintyy tavallisimmin kolmannessa varvasvälissä 45-50 vuotiailla naisilla.Syynä voi olla alkava päkiän leviäminen. Tuntuu pistävää, tykyttävä tai polttavakipua, joka voi alkaa äkillisesti kävelyn aikana. On pakko pysähtyä ja riisua kenkä. Kun jalkaterää hieroo ja venyttelee varpaita, kipu hellittää. Kipuilun kestäessä henkilö vähentää liikkumista.

Hoito perustuu sopivien kenkien käyttöön ja lisäksi voidaan laittaa päkiäpelotti. Joskus auttaa kortisoni-injektio. Tutkimusten mukaan 70-80% potilaista kuitenkin tarvitsee kirurgisen hoidon, joka voi olla jalkapöytäluun pään tai hermopaksunnoksen poistaminen.